http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288786305825.html?pos=ok-nln
Näin kirjoittaa Ilta-Sanomat.
Olen tässä Wahlroosin kanssa hyvin pitkälti samaa mieltä, mutta en täysin. Suomettumisen aikana 1950-1980-luvuilla Neuvostoliittoa ei uskallettu kritisoida, sotia ja erityisesti rauhansopimusta sisältäen sotakorvaukset hyssyteltiin. Monet Neuvostoliittoon myönteisesti suhtautuvat vasemmistolaiset olivat varmasti mielikuvan luomisen takana, että sotakorvaukset nostivat Suomen nousuun.
Suomen talous oli noususuhdanteessa jo sodan aikana ja välittömästi sen loputtua, koska teollisuus oli organisoitu hyvin ja tehokkaasti sotaponnisteluiden tueksi. Paperi- ja puuteollisuus olisi löytänyt markkinansa lännestä hyvin ja lopulta myös metalliteollisuuskin.
Neuvostoliitto oli Suomelle erityisesti 1950-luvulla tärkeä kauppakumppani ja sotarkorvauksista oli se hyöty, että vienti Neuvosliittoon aukeni ja vastavuoroisesti Suomi ja edullisia raaka-aineita. Eli vaikka koulussa opettu sotakorvausten "hyöty" Suomen teollisuudelle ei pidäkkään paikkaansa, oli kauppasuhteiden muodostuskelle kuitenkin hyötyä. Vaikka meidän on hyvä muistaa, kuinka tuo vientimme Neuvostoliittoon kostautui 1990-luvun laman aikana, kun vienti itärajan taakse tyrehtyi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti