Tämänkin syksyn aikana on ollut mediassa paljon puhetta, kuinka akateeminen työttömyys muun työttömyyden ohella on jatkanut kasvamistaan. Yliopistolla liikkuessa törmään lähes päivittäin opiskelijoihin, jotka tiedekunnasta riippumatta ovat huolissaan työllistymisestä opintojen jälkeen. Eikä turhaan, sillä vastavalmistuneet ovat akateemisten työttömien joukossa vieläkin huonommassa asemassa.
Yleinen kriikin kohde on opetuksen sisältö, joka on usein liian teoreettista ja monet aineet eivät mitenkään sovellu yliopiston ulkopuolelle, kuin ehkä tukemaan jotakin hyvin spesiaalia alaa. En väitä, että aineita pitäisi vähentää, mutta meidän pitäisi pohtia, jospa jotkin aineet olisivatkin opiskeltavia vain sivuaineina pelkästään?
Joka vuosi valmistuu siis valtaisa määrä maistereita ja jopa tohtoreita työttömiksi. Olen miettinyt miten asiaan saataisiin helpotusta ja ratkaisuksi esitän, ettei uusia opiskelijoita otettaisi joka vuosi sisään. Jospa kaikkiin muihin tiedekuntiin paitsi lääketieteelliin otettaisiin uusia opiskelijoita vain joka toinen vuosi?
Järjestelmän voisi tehdä vaikka siten, että ensi vuonna humanistinen tiedekunta ottaa opiskelijoita ja seuraavana vaikkapa valtiotieteellinen.
Toki joku voi väittää tämän lisäävän entisestään taistelua opiskelupaikoista, ja ehkäpä näin onkin, mutta akateemisen työttömyyden ollessa näin suuri, en näe tarvetta ottaa uusia opiskelijoita sisään joka vuosi.
Tämä helpottaisi myös harjoittelupaikkojen saamista, kun samanaikaisesti ei ole niin monia saman alan opiskelijoita hakemassa paikkoja. Näin voitaisiin tarjota kaikille opiskelijoille myös harjoittelutuki, jota eivät tällä hetkellä kaikki halukkaat saa.
Toinen ehdotukseni on ottaa pakollisena 10-15 opintopisteen työelämäopinnot kaikkiin tiedekuntiin. Tämä pitäisi sisällään CV:n tekemistä, pakollisia ATK-taitojen kurssia, pakollista harjoittelua ja esimies- ja johtamiskoulutusta pitäen sisällään konkreettisia harjoituksia. Lisäksi pakollinen työlaisäädännönkurssi ei olisi pahitteeksi.
Kolmanneksi ehdotan ammattikorkeakoulujen muuttumista erikoistuneempaan suuntaan. Nykyisin lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan saman kaavan mukaan vaikkapa tradenomeiksi. Minusta pitäisi ottaa mukaan erottuvuutta ja uusia erikoisempia tutkintoja, vaikkapa pelialalle tai voimakkaammin uusituvan energian alalle. Myös yhteistyötä alueiden yritysten kanssa pitää lisätä, ja opiskelijat ohjata työelämään jo opiskeluvaiheessa, tämä puolestaan vaatii joustoa oppilaitoksen puolelta, jota nykyään löytyy liian vähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti